T

Talven tärkein musiikkijuhla: V Aurore – renessanssimusiikkijuhlat

Viidensillä Aurore – renessanssimusiikkijuhlilla 18.–21.1.2018 kuullaan musiikkia 200 vuoden ajalta Espanjasta Englantiin ja Roomasta Pariisiin. Neljässä konsertissa soivat niin arabialaiset vaikutteet kuin paavin lempisäveltäjät ja niin laulettu kuin soitettu renessanssimusiikki. Mukana on enemmän yhtyeitä kuin kertaakaan aiemmin ja ensi kertaa Auroressa kuullaan mm. gambayhtyettä ja arabialaisia soittimia.

Aurore on maamme suurin ja ammattimaisin festivaali, joka keskittyy nimenomaan renessanssimusiikin esittämiseen.

Kaunista ja meditatiivista musiikkia

Juhlien taiteellisella johtajalla, Kari Turusella, on selitys renessanssimusiikin suosion kasvuun. ”Renessanssimusiikki on kaunista, voimaannuttavaa ja meditatiivista. Sen yleisinhimillisyys ja humanistisuus virtaa kuulijan lävitse ja saa meidät unohtamaan musiikin vanhuuden. Renessanssimusiikilla on edelleen sanottavaa ja se koskettaa 2000-luvun ihmistä siinä missä se kosketti oman aikansa kuulijoita”, Turunen toteaa. Tälläkin kertaa luvassa on taivaallisen kaunista musiikkia, vaikuttavia esityksiä lauluäänin ja eksoottisin renessanssisoittimin.

 

Auroren taiteellisen työryhmän muodostavat Matts Lillhannus, Petros Paukkunen ja Kari Turunen. Tuottajana toimii Sanna-Maarit Hakkarainen.

Luonnollista kauneutta

Renessanssimusiikkia leimaa levollisuus ja harmonisuus. Se on kaunista tyyli-ihanteista ja muodeista riippumatta. Sen kokeminen ei edellytä kuulijalta mitään pohjatietoa, sillä se nojaa luonnonlakeihin, jotka tunnettiin jo antiikissa. Polyfonisessa eli moniäänisessä musiikissa yhdistyvät yhteissoinnin, liikkeen ja melodian esteettiset periaatteet. Sen taiturimainen monisäikeisyys ja ilmaisuvoima ilahduttavat korvaa siinä, missä avara luonnonmaisema tai geometrinen kuvio miellyttää silmää. Sen ylevän vähäeleisyyden takaa voi myös havaita jonkinlaista kätkettyä intohimoa. Kun Firenzen tuomiokirkko vihittiin vuonna 1436, kuvaili humanisti Giannozzo Manetti tapahtumaa seuraavasti:

”Kirkon koko tila täyttyi sellaisesta sulosointujen kuorosta ja sellaisista kaikenlaisten soittimien yhteissoitosta, että tuntui kuin enkelien ja taivaallisen paratiisin auvosoinnut ja laulut olisi lähetetty taivaasta alas kuiskaamaan korviimme ennenkuulematonta taivaallista ihanuutta. Minkä vuoksi sillä hetkellä olin niin hurmion riivaama, että oli kuin olisin nauttinut armoitettujen elämää täällä maan päällä.”

Taidemusiikin aamunkoitto

Renessanssimusiikin tuntemus on vasta vähitellen ottamassa paikkaansa osana musiikillista yleissivistystä. Suurelle yleisölle ja suurimmalle osalle ammattilaisista musiikin historia on alkanut barokista. Renessanssi on kuitenkin historiallisena kautena vähintään yhtä merkittävä jakso musiikissa kuin kuvataiteissa ja arkkitehtuurissakin. Renessanssissa taidemusiikista tuli omavaraista. Se oli olemassa taiteen itsensä vuoksi. Musiikista tuli oppineiden ja korkeasti koulutettujen taidetta. Se symboloi sivistystä, valtaa ja vaurautta. Ruhtinashovit ja katedraalit kävivät kilpaa kapelliensa paremmuudesta.

Kirjapainotaidon syntyminen mahdollisti kirjallisuuden leviämisen ympäri Eurooppaa. Esiin nousi hämmästyttävä määrä taitavia säveltäjiä ja muusikkoja, jotka kilpailivat vallanpitäjien suosiosta ja kirkollisista palkkioviroista. Suurten löytöretkien, tieteen saavutuksien ja orastavan humanismin myötä maailmankuva avartui suunnattomasti, ja Eurooppa alkoi ensimmäisen kerran voimakkaasti yhtenäistyä kulttuurillisesti. Uuden ajan aamunkoitto oli käsillä.

Paavalinkirkko

Paavalinkirkko

Apostoli Paavalin nimikkokirkko seisoo jykevänä Sturenkadun ja Hämeentien kulmapuistikossa. Lahdenväylän ja Nelostien kulkijat tarkistavat ajan sen tornin kellosta.

Kaikki musiikkijuhlien konertit pidetään Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Helsinki

Liikenneyhteydet

Lue lisää Paavalikirkosta.

Liput

Katso sivulta Liput.