Aurore-renessanssimusiikkijuhlien 2016 teemana ovat säveltäjät ja heidän lähipiirinsä. Keitä olivat heidän opettajansa ja esikuvansa, kollegansa, oppilaansa ja seuraajansa ja millaista oli näiden musiikki mestarin musiikkiin verrattuna? Kolmessa konsertissa on keskiössä suuri säveltäjä lähipiireineen ja yhdessä sattumalta samoihin kansiin joutunut joukko säveltäjiä.
To 21.1.2016 – Kummisetä Dufay
Festivaalin avauskonsertin hahmo on Guillaume Dufay, tai Du Fay, alankomaalaisen koulukunnan varhainen mestari, jonka aktiivinen kausi ulottuu noin 1400-luvun puolesta välistä vuosisadan loppuun. Dufay oli aikalaistensakin mielestä primus inter pares, vaikka Dufayn läheinen muusikkokollega Gilles Binchois varmasti teki kisasta tiukan. Dufayn esikuvat tulivat Englannista, mutta hänen vaikutuksensa säteili joka puolelle Eurooppaa, osin ahkeran matkailun ansiosta. Ja kun Dufay sitten vetäytyi eläkepäiviään viettämään kotikonnuilleen Cambrain katedraalille, hänen luokseen kulkivat seuraavan sukupolven suuruudet yksi kerrallaan, kuin kummisedän vastaanotolle.
Pe 22.1.2016 – Murhamies Gesualdo
Toisen konsertin päähahmon tarina on vielä taruakin ihmeellisempi. Carlo Gesualdo oli oikea prinssi, josta tuli Venosan ruhtinas kun hänen veljensä kuoli ennen aikojaan. Gesualdo oli paitsi oikea prinssi, myös oikea säveltäjä ja oikea murhamies. Viimeisin arvonimi on hämärtänyt sen, että Gesualdon vaikutus muusikkonakin oli merkittävä: vaimonmurha on parempi tarina kuin kokeilevan säveltäjän eristäytynyt elämä, vaikka viime kädessä jälkimmäinen tarina on se, joka hänen nimensä on pitänyt elossa. Tälläkin omaperäisellä miehellä oli toki esikuvansa ja opettajansa, mutta monet niistä, joita on perinteisesti pidetty Gesualdon opettajina, ovat osoittautuneet hänen seuraajikseen. Tämän murhamiehen musiikillinen varjo on pitkä, selvästi pidempi kuin hänen veritekonsa varjo oli hänen aikanaan.
La 23.1.2016 – Biorneburgin mestarit
Suomessa on esitetty renessanssimusiikkia ennen Aurore-festivaaliakin. Itse asiassa sitä on esitetty täällä jo renessanssikaudella. Tästä yksi todiste on Porin triviaalikoulun nuottikirja. Vaikka itse kirja on kopioitu 1700-luvun alkupuolella, sen sisältämä musiikki on peräisin 1500-luvun lopulta ja 1600-luvun alkupuolelta. Kirjan kansiin onkin joutunut varsin sekalainen seurue säveltäjiä pohjoisesta Euroopasta. Osa musiikista on tuntemattomien tekijöiden käsialaa, mutta tunnetut nimet ovat lähinnä Pohjois-Saksan maaperältä. Imatralainen Sonus Borealis on perehtynyt kirjan musiikkiin ja tuo juhlille värikkäät esityksensä, joissa on kuultavissa monia harvinaisia soittimia.
Su 24.1.2016 – Diiva Josquin
Päätöskonsertin päähahmo on aikansa, 1500-luvun vaihteen, ehdottomasti suurin tähti, Josquin des Prez. Josquin oli Dufayn tapaan alankomaalaisen koulukunnan kosmopoliitteja. Molemmat miehet levittivät kauniin kontrapunktin ilosanomaa musiikkinsa kautta erityisesti Italiaan, mutta kokonainen 1500-luvun puolivälin maissa aikuisuuteen varttunut eurooppalainen säveltäjäpolvi oppi musiikkinsa kopioimalla Josquinin teoksia. Josquinin maineesta kertoo paljon sekin, että tuskin kenenkään muun säveltäjän nimiin on sävelletty niin paljon teoksia, jotka eivät ole hänen. Josquinin nimi takasi teoksen levityksen näinä musiikillisen kirjapainotaidon varhaisaikoina tehokkaammin kuin mikään muu! Lutherin suosikki, omapäinen diivailija, Josquin oli kysytty, kallis ja tunnettu tähti. Ja suosion selittää yksi asia: hänen musiikkinsa laatu.
Liput
Liput tulevat myyntiin Lippupisteeseen 15.11.2016. Katso tarkemmat tiedot sivulta Liput.