Säveltäjä Johannes Ockeghem

Jo­han­nes Oc­keg­hem

Jo­han­nes Oc­keg­hem (noin 1410 – 6. hel­mi­kuu­ta 1497) oli bel­gia­lai­nen sä­vel­tä­jä.

Oc­keg­he­min var­hai­ses­ta elä­mäs­tä ei ole pal­joa tie­toa. Hän syn­tyi Saint-Ghis­lai­nin kau­pun­gis­sa ja opis­ke­li mah­dol­li­ses­ti Gil­les Binc­hoi­sin joh­dol­la. Oc­keg­hem aloit­ti uran­sa lau­la­ja­na kuo­ros­sa. Vuo­si­na 1443–1444 hän toi­mi Antwer­pe­nis­sä. Noin vuon­na 1452 hän muut­ti Pa­rii­siin.

Vuo­si­na 1446–1448 Oc­keg­hem pal­ve­li Char­les I:ä, Bour­bo­nin krei­viä tä­män ho­vis­sa, Mou­lin­sis­sa. 1450-lu­vun al­ku­puo­lel­la hän muut­ti Pa­rii­siin, jos­sa toi­mi kirk­ko­kuo­ron joh­ta­ja­na Rans­kan ho­vis­sa se­kä St. Mar­tin-de-Tour­sin luos­ta­rin ra­has­ton­hoi­ta­ja­na. Rans­kan ku­nin­kaan Lud­vig XI:n kuol­tua Oc­keg­he­min olin­pai­kois­ta on hy­vin vä­hän tie­toa, mut­ta hä­nen tie­de­tään käy­neen ai­na­kin Bru­ge­sis­sa ja Tour­sis­sa, jois­ta jäl­kim­mäi­ses­sä hän luul­ta­vas­ti kuo­li vuon­na 1497, kos­ka jät­ti sin­ne tes­ta­men­tin.

Oc­keg­hem ei ol­lut eri­tyi­sen tuot­toi­sa sä­vel­tä­jä ot­taen huo­mioon hä­nen uran­sa pi­tuu­den ja mai­neen­sa le­vin­nei­syy­den. Mo­nien hä­nen sä­vel­lys­ten­sä luul­laan ny­ky­ään ole­van jon­kun muun sä­vel­tä­jän te­ke­miä. Jäl­jel­lä ole­via, var­mas­ti Oc­keg­he­min sä­vel­tä­miä teok­sia ovat mm. hä­nen 14 mes­su­aan, eril­li­nen Cre­do-osa, 5 mo­tet­tia, mo­tet­ti-chan­son ja 21 chan­so­nia.

Oc­keg­hem sä­vel­si myös van­him­man säi­ly­neen po­ly­fo­ni­sen sie­lun­mes­sun (Requi­em).

Oc­keg­hem käyt­ti can­tus fir­mus –tek­niik­kaa noin puo­lis­sa mes­suis­taan ja hän li­sä­si mo­nes­ti nii­hin myös lai­nat­tua ma­te­ri­aa­lia. Toi­nen hä­nen sä­vel­lyk­sil­leen tyy­pil­li­nen omi­nai­suus on ää­nien ryt­mil­li­sen muo­don muut­te­lu säi­lyt­tääk­seen nii­den it­se­näi­syy­den.

Josquin des Prez ja mo­net hol­lan­ti­lai­set sä­vel­tä­jät sai­vat vai­kut­tei­ta Oc­keg­he­min musii­kis­ta. Hä­nen ekspres­sii­vis­tä musiik­ki­aan tun­net­tiin ym­pä­ri Eu­roop­paa. Oc­keg­he­min mes­su, Mis­sa pro­la­tio­num, jo­ka koos­tuu ai­noas­taan mit­taus­kaa­no­neis­ta, se­kä Mis­sa cuius­vis to­ni, jo­ka on suun­ni­tel­tu esi­tet­tä­väk­si mis­sä ta­han­sa moo­dis­sa, kuu­lu­vat yk­siin 1400-lu­vun kuu­lui­sim­mis­ta teok­sis­ta. Kun Oc­keg­hem kuo­li, des Prez sä­vel­si mo­te­tin La déplo­ra­tion de la mort de Jo­han­nes Oc­keg­hem, kun­nioit­taak­seen hä­nen muis­to­aan.

Lue li­sää englan­nin­kie­li­ses­tä Wi­ki­pe­dias­ta.

Läh­de: Wi­ki­pe­dia